Varhaisen vaiheen tutkijat (ESR) suorittavat komennuksia osana tohtoriohjelmaansa. Alta voit lukea lisää siitä, miten Emir Sehovic koki komennuksensa professori Kaprion laboratoriossa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM).
Emiiri työskenteli projektissa "(Epi)genetics of Pubertal Timing" komennuksellaan FIMM:ssä professori Jaakko Kaprion ja tohtori Miina Ollikaisen valvonnassa. Projektin lisäksi komennuksella oli koulutustavoite, jossa Emir sai lisätietoa muun muassa kaksoismallinnuksesta, epigenetiikasta, rintasyövän riskitekijöistä ja polygeenisistä riskipisteistä. Hän oli vuorovaikutuksessa useiden tutkimusryhmien kanssa, osallistui konferensseihin ja tieteellisiin retriitteihin ja keskusteli ohjaajiensa ehdottamasta kirjallisuudesta.
Työkomennuksen tutkimusprojekti on ollut varsin onnistunut, sillä kaikki suunnitellut tulokset on saatu valmiiksi ja käsikirjoituksen kirjoittaminen on käynnissä. "Olen oppinut paljon murrosiän ajoituksesta yleensä, mutta myös erilaisten sairauksien, kuten rintasyövän, riskitekijänä. Olen myös saanut kyvyn hyödyntää edellä mainittuja tekniikoita ja tietoa tieteellisesti. Olen oppinut paljon erilaisista tutkimusasetelmista ja tilastollisista menetelmistä, jotka ovat tavallaan samanlaisia kuin pääväitöskirjaprojektissani käyttämäni tilastolliset menetelmät. Tämän lisäoivalluksen ansiosta pystyin optimoimaan osan analyyseistäni", Emir jatkaa.
Kaiken kaikkiaan Emir korostaa, että komennuskokemus oli erittäin hyödyllinen kokemus hänen tieteelliselle uralleen. "Minulla oli mahdollisuus työskennellä erittäin mielenkiintoisen projektin parissa, oppia monia uusia tekniikoita ja keskustella ja olla vuorovaikutuksessa eri tutkimusryhmien, tohtorien ja post-docien kanssa."
"Lopuksi, Helsinki on erittäin vieraanvarainen ja kaunis kaupunki. Ei liian tungosta, loistava julkinen liikenne, paljon mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja vierailukohteita ja on lähellä merta. Minulla on ollut hämmästyttävät viisi kuukautta siellä ja olen tutkinut suurimman osan kaupungin osista. Yksi asia, jota en koskaan unohda, ovat kesä- ja heinäkuun pitkät päivät, jotka eivät koskaan menneet todella pimeiksi, jolloin minun ei tarvinnut huolehtia liian pitkästä työnhausta, jos halusin tehdä jotain jälkeenpäin, koska aurinko paistaisi varmasti. En kuitenkaan halua kuvitella, miten se on talvella! ;-)"